Kuva: Ilkka Vuorinen
Uusissa elämäntilanteissa, erityisesti liikkumis- ja toimimiskyvyn muuttuessa sekä näihin muutoksiin varauduttaessa, kehotetaan usein tarkastelemaan oman asuinympäristön ja asunnon esteettömyyttä. Mitä tällä esteettömyydellä tarkoitetaan ja mihin asioihin olisi syytä kiinnittää huomiota silloin kun arvioidaan nykyistä kotia ja tehdään päätöksiä mahdollisen tulevan muuton suhteen?
Piha ja ympäristö
Asunnon esteettömyyden arviointi voidaan aloittaa kysymyksellä ”kuinka saavun kotiini?”. Liikunko kävellen tai pyörällä, entä jatkossa? Kuinka kaukana sijaitsevat lähimmät julkisen liikenteen pysäkit, entä autopaikat ja kuinka lähelle kotiovea pääsen taksilla? Minkälainen kulkureitti johtaa kotiovelle, onko maasto helppokulkuinen vai voiko esimerkiksi jyrkkä mäki tulla jossain vaiheessa liikkumisen esteeksi? Entä ulkoalueiden ympärivuotisuus? Voivatko esimerkiksi lumi ja liukkaus tehdä kulkureitistä käyttökelvottoman ja estää ulkona liikkumisen osan aikaa vuodesta?
Ulkoalueiden esteettömyyttä tarkasteltaessa kannattaa kiinnittää huomiota myös piha-alueen toimintoihin. Mitkä piha-alueella olevista toiminnoista, kuten puutarhanhoito, pihatyöt tai ystävien kanssa istuskelu, ovat itselle merkityksellisiä ja onko niitä mahdollista tehdä myös jatkossa, vaikka liikkumis- ja toimimiskyky heikkenisi?
Sisäänkäynti
Liikkumis- ja toimimiskyvyn kannalta keskeisimmät kysymykset liittyvät sisäänkäynnin tasoeroihin, sisäänkäynnin edessä olevan tasanteen kokoon ja oven avaamisen sekä siitä kulkemisen vaivattomuuteen.
Onko sisäänkäynnillä porrasaskelmia ja jos on niin kuinka monta? Onko askelmien molemmin puolin käsijohteet? Entä onko esteetöntä luiskaa, jota pitkin pääsisi kulkemaan turvallisesti myös pyörällisen apuvälineen kanssa? Jos luiskaa ei ole, voidaan arvioida, onko sellainen mahdollista toteuttaa, tai voisiko sisäänkäynnille asettaa tasonostimen.
Toimiva ja turvallinen sisäänkäynti on katettu ja hyvin valaistu. Riittävän kokoinen tasanne sisäänkäynnin edustalla, riittävän leveä oviaukko ja tilava tuulikaappi mahdollistavat toimimisen ja oven avaamisen myös liikkumisen apuvälineiden käyttäjälle. Painavat ovet hankaloittavat monen liikkumista, erityisesti kun toimintakyky on heikentynyt. Ovien avaamista voidaan helpottaa säätämällä ovensulkimien vastusta tai asentamalla oviin sähköinen avausmekanismi.
Hissi ja porrashuone
Hissit tulivat pakollisiksi yli kolmekerroksisiin kerrostaloihin vasta vuonna 1994. Vuonna 2005 hissimääräys laajeni koskemaan myös kaikkia kolmekerroksisia rakennuksia.
On arvioitu, että hissi mahdollistaa asumisen omassa kodissa 6–8 vuotta pidempään kuin jos hissiä ei olisi.
Hissin rinnalle tarvitaan turvalliset ja helppokulkuiset portaat, jotka kannustavat liikkumaan ja pitävät toimintakykyä yllä. Esteettömässä asuinrakennuksessa hissi ja turvallinen porrasyhteys johtavat myös kellari- ja vinttitiloihin, mikäli näissä on asukkaiden käytössä olevia varasto- tai muita yhteistiloja.
Asunto
Eteisessä on hyvä olla riittävästi tilaa toimia myös mahdollisten apuvälineiden kanssa. Vaikka apuvälineitä ei vielä olisikaan käytössä, mahdollistaa lisätila esimerkiksi penkin sijoittamisen eteiseen. Tasapainon heiketessä saa penkillä istuen kengät turvallisesti jalkaan ja pois. Lisätila helpottaa toimimista myös muissa asuinhuoneissa ja riittävän leveät käytävätilat ja oviaukot sekä kynnyksettömyys mahdollistavat vaivattoman liikkumisen.
Esteettömässä keittiössä on mahdollista toimia itsenäisesti vaikka liikkumis- ja toimimiskyky olisikin rajoittunut. Riittävä vapaa tila, työtasojen ja muiden kalusteiden sekä koneiden ja laitteiden oikea sijoittelu ovat hyviä lähtökohtia toimivalle keittiölle. Esteettömiä ja tilaa säästäviä kalusteratkaisuja ovat mm. sähköisesti tai mekaanisesti säädettävät työtasot, hyllyt ja laatikostot. Säädettävät kalusteet toimivat hyvin myös niissä tilanteissa kun keittiötä käyttää useampi henkilö, joilla on erilaisia tarpeita esimerkiksi hyvän työskentelykorkeuden suhteen.
Entä nykyisen tai harkinnassa olevan kodin wc- ja pesutilat? Ovatko tilat mitoitettu ja kiinteät kalusteet sijoitettu siten, että toimiminen on mahdollista myös liikkumisen apuvälineiden kanssa? Entä kestävätkö tilan seinämateriaalit mahdollisten tukikaiteiden asentamisen? Wc- ja pesutiloissa ovat asuntojen kalleimmat neliöt, eli kun asuntojen esteettömyyttä ja mahdollisia esteettömyyskorjauksia arvioidaan, kannattaa näiden tilojen olla lähtökohtaisesti kunnossa.
Vuoden 2018 alussa voimaan tulleen esteettömyysasetuksen mukaan yhden asuntoon liittyvän ulkotilan (terassi, parveke, piha-alue) katsotaan olevan asumista palveleva välttämätön tila. Tällaisiin tiloihin tulee olla esteetön kulkuyhteys ja tilassa tulee voida toimia esteettä.
Ennakoinnilla säästöjä
Oman asunnon esteettömyyttä ja mahdollisia muutostöitä arvioitaessa tulee mietintään usein myös muutostöiden kustannukset suhteessa saatuun hyötyyn. Tasoerot sisäänkäynnillä ja asunnon sisällä sekä märkätiloja koskevat muutokset aiheuttavat yleensä ne suurimmat kustannukset. Myös liian kapeat kulkuväylät voivat aiheuttaa muutostöitä, joiden kustannukset nousevat helposti korkeiksi.
Kalusteiden sijoittelu ja uusien kalusteiden hankinta ovat useimmiten niitä helpommin toteutettavia muutostöitä, samoin kuin esimerkiksi kynnysten luiskaaminen, poistaminen tai vaihtaminen esteettömämpään malliin. Tukikaiteiden asentaminen on myös helpompi ja edullisempi muutostyö silloin, kun asunnon seinät kestävät valmiiksi tukikaiteiden asentamisen.
Vähiten esteettömyys aiheuttaa lisäkustannuksia silloin kun siihen varaudutaan hyvissä ajoin. Muuttojen yhteydessä on hyvä huomioida esteettömyyteen liittyvät seikat, vaikka aihe ei vielä sillä hetkellä olisikaan ajankohtainen. Oheinen Esteettömän asumisen tarkistuslista toimii apunasi esteettömyyden arvioinnissa.