Vanheneminen vaikuttaa myös näkökykyyn, mikä saa monet ikäkuljettajat viisaasti välttämään ajamista pimeällä. Kuva: Nina Mönkkönen / Liikenneturva.
Kun puhutaan ajoterveydestä, usein keskustelu lipsuu ikääntymiseen ja vanhuuteen. Heti alkuun on paikallaan tehdä selväksi: ikääntyminen ja ajoterveys eivät ole sama asia. Ikääntyminen kuitenkin vaikuttaa ajokykyyn.
Iän karttuminen heikentää toimintakykyä, mikä vaikuttaa myös ajokykyyn. Vastapainona ikä tuo mukanaan kokemusta ja ennakoinnin taitoa, mikä auttaa joko tietoisesti tai tiedostamatta välttämään riskialttiita tilanteita.
Esimerkiksi silmissä ikääntyminen vaikuttaa niin, että tummia sävyjä on vaikeampi erottaa toisiaan vasten. Häikäistymisen jälkeen näkö palautuu myös hitaammin. Tällöin usein päädytään viisaasti välttämään pimeällä ajamista.
Diagnoosi ei tarkoita automaattista ajokieltoa
Monet sairaudet eivät yksin ole este ajaa autoa. Äkillinen kohtaus tai sairauden puhkeaminen usein tarkoittaa taukoa ajamisessa. Ennen kuin riittävä hoitotasapaino saavutetaan, on luonnollista, että lääkäri edellyttää ajamattomuutta. Jos ajokyvyttömyys kestää yli kuusi kuukautta, on lääkärin ilmoitettava asiasta poliisille.
Myös pikkuhiljaa etenevä sairaus, kuten muistisairaus tai Parkinsonin tauti, tarkoittaa, että jossain vaiheessa ajaminen ei ole enää turvallista.
Hoitamattomuus ei poista sairauden vaikutuksia ajokykyyn. On tärkeää muistaa, että mitä aikaisemmin sairaus todetaan, sitä paremmat edellytykset lääkärillä on tukea ajokyvyn säilyttämistä.
Ennakointi alkaa kotoa
Laki edellyttää ennakointia jokaiselta tienkäyttäjältä. Ennakointi on toisten huomioimista liikenteessä, riskien tunnistamista ja niiden välttämistä, mutta myös sitä, että varmistetaan sekä kuskin että kulkupelin tieliikennekelpoisuus – esimerkiksi hyvillä yöunilla ennen pitkää ajorupeamaa.
Ennakointi on myös sitä, että pohditaan ennakkoon liikkumista ajamisen lopettamisen jälkeen. Varautuminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin esimerkiksi seuraavasti:
1. Tutustu ajamisen vaihtoehtoihin.
- Selvitä vaihtoehtoiset kulkumahdollisuudet kotipaikkakunnallasi.
- Korvaa säännöllisesti ajorupeama vaihtoehtoisilla kulkutavoilla. Näin saat tuntumaa ja rutiinia uusiin tapoihin. Lisähyötynä voi olla myös liikunnan lisääntyminen.
- Vastaa myöntävästi muiden kyyditsemistarjouksiin. Yhteisistä matkoista voi tulla myös mielen hyvinvointia tukevia keskusteluhetkiä.
2. Jos muutat, ota huomioon myös liikkuminen alueella muulla kuin omalla autolla.
3. Jos sinulla on ajokortillinen puoliso, varmistakaa, että molempien ajotaito pysyy yllä. Jos toinen on ollut ajamatta pitkään, muutama ajo-opetustunti liikenneopettajan kanssa auttaa usein ottamaan ajamisen taas haltuun.
Liikenneturvan Kuljettajan itsearviointi -oppaassa on kysymyksiä oman ajokyvyn hahmottamisen tueksi. Lisää vinkkejä ”Kun lopetat ajamisen” -infolapusta.