Kuva: Ilkka Vuorinen
Yksilön kannalta eliniänodotteen kasvu on pidentänyt eläkkeellä oloaikaa. Myös eläkeikäisten kokonaisvaltainen hyvinvointi ja mahdollisuudet toimia ovat eri näköisiä kuin vaikkapa joitakin kymmeniä vuosia sitten. Jotta pidempi aika eläkkeellä voitaisiin elää mahdollisimman täysipainoisesti, on hyödyllistä huomioida ennakolta mahdollisia elämän tuomia muutoksia ikääntyessä.
Varaudummehan elämässä vauvan tuloon, talon ostoon, ja näin talvella myös vaikkapa tulevaan pakkasjaksoon. Miksi emme siis omaan vanhenemiseemme? Varautumalla voimme päästä vaikuttamaan siihen, millaista elämää vietämme ikääntyneenä. Yksilön kannalta olisi parempi ennakoida kuin reagoida. Ihmisen itsensä osuus omaan onnistuneeseen vanhenemiseen on suurempi kuin olemme aikaisemmin osanneet ajatella. Voisiko vanhuuteen varautumisen nähdä tulevaisuudessa kansalaistaitona siinä missä ensiaputaidonkin?
Mihin sitten pitäisi varautua? Vanhustyön keskusliiton Vanheneminen.fi -hankkeessa (2018–2020) kartoitettiin elämisen eri osa-alueita vanhuuteen varautumisen näkökulmasta. Aiheiksi nousivat asumisen, talouden, asiakirjojen, terveyden ja mielekkään elämän alueet. Varautumista voi olla esimerkiksi sosiaalisista kontakteista huolehtiminen, oman asunnon turvallisuuteen huomion kiinnittäminen tai vaikkapa uuden harrastuksen aloittaminen.
Varautuminen edesauttaa hyvää vanhuutta
2019 ja 2022 tehtyjen 55–84-vuotiaille suunnattujen Huomisen kynnyksellä -kyselytutkimusten mukaan eläkeläiset olivat valtaosaltaan (87 prosenttia vuonna 2019 ja 86 prosenttia vuonna 2022) tyytyväisiä elämäänsä (Eetu ry). Heidän tyytyväisyytensä muodostui onnellisuuden tunteesta, tyytyväisyydestä taloudellisiin seikkoihin ja vaikuttamismahdollisuudesta omaan elämään. Onnellisuuteen puolestaan vaikutti mm. hyvä terveys, ihmissuhteet, kiinnostavat harrastukset ja liikunta.
Vanhustyön keskusliiton tuoreessa 16 vuotta täyttäneille suunnatussa kansalaiskyselyssä (n=2055) varautumisen kärkeen nousivat vastaajien mukaan fyysisestä kunnosta, asunnon sopivasta sijainnista ja sosiaalisista suhteista huolehtiminen. Myös asunnon esteettömyys ja hyvä ravitsemus olivat kärkipäässä varautumisen teemoissa (Vanhustyön keskusliitto 2022).
On kuitenkin varsin yksilöllistä, mihin kukakin elämässään kiinnittää huomiota ja mitä pitää tärkeänä. Se on silti selvää, että ennakoimalla ja varautumalla vanhuuteen ajoissa vapautamme samalla voimavaroja elämästä nauttimiseen ja hyvään arkeen. Tällä on yhteys yksilön hyvinvointiin ja elämänlaatuun sekä kansanterveyteen ja -talouteen. Vanhuuteen varautumista kannattavat niin tutkijat, valtionhallinto kuin kansalaiset itse. Vanhustyön keskusliitto edistää vanhuuteen varautumista määrätietoisesti Olvi-säätiön tuella.